Elämykset Esiin -hanke teki opintoretken Salon seudulle 28.4.2026. Kohde valikoitui vertailussa useiden suomalaisalueiden joukosta erityisesti siksi, että Salon seudulla on tehty pitkäjänteistä ja rakenteellista yhteistyötä matkailuyritysten välillä. Alueella on käynnissä useita kehittämis- ja yritysryhmähankkeita, joista on paljon opittavaa myös Kanta-Hämeen matkailun ja elämysten kehittämiseen.

Salon seutu on hyvä esimerkki alueesta, joka on onnistunut kasvattamaan matkailuvetovoimaansa määrätietoisella yhteistyöllä. Kehitys ei perustu yksittäisiin hankkeisiin tai satunnaisiin tapahtumiin, vaan pitkäjänteiseen tekemiseen, jossa yritykset, kehitysyhtiö ja kaupunki rakentavat alueen vetovoimaa yhdessä. Opintoretki herätti runsaasti kiinnostusta ja oli täyteen varattu.

Mathildedal – yhteistyön, tuotteistamisen ja aktiivisen yrittäjyyden malliesimerkki

Aamun ensimmäinen vierailukohde oli Salon kupeessa sijaitseva Mathildedalin ruukkikylä. Alueen kehittämisen keskeinen toimija on Yrityssalo, joka toimii yritysten ja Salon kaupungin välissä koordinoivana ja mahdollistavana tahona. Yrityssalo hallinnoi yritysryhmähankkeita, hoitaa kilpailutuksia ja tarjoaa selkeän rakenteen yritysten väliselle yhteistyölle.

Tyypillinen toimintamalli on kolmen yrityksen yhteinen, kahden vuoden mittainen yritysryhmähanke. Hankkeiden tavoitteina ovat liiketoiminnan kasvu, palveluiden tuotteistaminen, B2B-myynnin vahvistaminen sekä kansainvälistymisen käynnistäminen. Yritysten sitoutuminen varmistetaan ennakoitavalla ja läpinäkyvällä rahoitusmallilla: yritykset maksavat sovitun kuukausisummaa tai ostavat hankkeeseen projektipäällikköresurssia, esimerkiksi puolikkaan työpanoksen verran. Isommissa kokonaisuuksissa Yrityssalo toimii hallinnoijana ja kattaa koordinoinnin kustannukset noin 10 prosentin osuudella kokonaisbudjetista. Yritysten näkökulmasta malli koetaan kustannustehokkaaksi, ja rahaa jää enemmän varsinaiseen tekemiseen.

Yrittäjät korostivat vahvasti, että kehitysyhtiöltä ei voi odottaa tuloksia tai rahoitusta, ellei itse ole aktiivinen. Mathildedalissa toimijat maksavat itse merkittävän osan kehittämisestä, tekevät paljon talkoohenkistä työtä ja panostavat yhteiseen tekemiseen. He myös painottivat, että he tekevät työtä koko Salon seudun hyväksi – jakavat Salon matkailuesitteitä ja nostavat aluetta esiin laajemmin, eivät vain oman kylän näkökulmasta. Ulkopuolelta kuullaan toisinaan kommentteja, että ”kaikki tuki menee Mathildedaliin”, mutta käytännössä kehitys perustuu yrittäjien omaan aktiivisuuteen ja panostuksiin.

Tuotteistus ja oston helppous kehittämisen ytimessä

Mathildedalissa kehittämisen keskiössä on ollut tuotteistus ja asiakkaan oston helppous. Alueen palvelut on koottu niin sanotuiksi ”kylän tuotteiksi”, joissa majoitus, ravintolat, elämykset ja tapahtumat muodostavat selkeitä kokonaisuuksia. Myyntiä koordinoidaan keskitetysti Visit Mathildedal -verkkosivuston kautta, ja erityisesti ryhmä- ja yritysasiakkaiden ostopolkua on sujuvoitettu.

Koko kylän noin 200 vuodepaikan majoituskapasiteetti mahdollistaa myös suurempien ryhmien vastaanottamisen. Isoille ryhmille on kehitetty ”vuokraa koko kylä” -konsepti, jossa ryhmän palvelut hajautetaan koko kylän toimijoille. Näin pystytään palvelemaan jopa noin 200 hengen ryhmiä. Kokousjärjestäjiä ja sihteereitä on kutsuttu erikseen tutustumaan tarjontaan, ja B2B-myynnin kasvattaminen on yksi käynnissä olevien hankkeiden keskeisistä tavoitteista.

Yritysten välinen yhteistyö on poikkeuksellisen tiivistä. Toimijat tuntevat toisensa hyvin ja voivat myydä myös toistensa palveluja suoraan. Toisen yrityksen tuotteen myynnistä peritään sovittu, noin 10 prosentin välityspalkkio, joka kattaa varaukseen liittyvän työn. Mathildedalin noin 27 yritystä muodostavat yhdistyksen, jolla on oma viestintäryhmä ja yhteinen toimintamalli. Vuosittainen jäsenmaksu on 600 euroa yrityksen koosta riippumatta, ja yhdistyksenä voidaan hakea myös yhteisiä tukia ja rahoituksia sekä osallistua muun muassa Matka- ja venemessuille, mainoskampanjoihin ja toimittajavierailuihin.

Tapahtumat vetovoiman ja ympärivuotisuuden rakentajina

Tapahtumat ovat Mathildedalissa ja Salon seudulla keskeinen vetovoimatekijä ja kehittämisen työkalu. Yksittäisten tapahtumien sijaan on rakennettu vuosikelloon sidottuja kokonaisuuksia, jotka rytmittävät matkailuvuotta ja tukevat yritysten kannattavuutta.

Tunnetuin esimerkki on Kurpitsaviikot, jotka saivat alkunsa yksinkertaisesta ideasta: tien varteen asetetuista kurpitsoista huomattiin, että ihmiset jäivät niitä kuvaamaan. Vuosien myötä tapahtuma on kasvanut ilmiöksi, joka tuo Saloon jopa 200 000 kävijää kahden viikon aikana. Tapahtuman merkityksen kasvaessa myös kaupungin tuki on lisääntynyt merkittävästi. Kurpitsaviikkoja hyödynnetään myös Mathildedalissa, jossa järjestetään esimerkiksi maksuttomia kummituskierroksia.

Mathildedalissa on linjattu tietoisesti, että kaikesta tekemisestä ei peritä maksua. Tavoitteena on säilyttää avoin ja kutsuva kylän henki ja tuoda ihmiset paikalle käyttämään alueen palveluita. Kurpitsaviikkojen lisäksi alueella järjestetään tapahtumia muun muassa joulun, pääsiäisen, juhannuksen ja uuden vuoden ympärille sekä teematapahtumia, kuten siiderifestarit, puuvenefestarit ja ruukkipäivät.

Salon keskustassa järjestettävät tori-illat ovat toinen hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä: paikalliset yritykset toimivat iltojen isäntinä ja sponsoroivat esimerkiksi tunnetun artistin esiintymisen torille. Esimerkkinä Metallialan yritysten isännöimä Metallia Salosta -ilta, jossa teema näkyy sekä musiikissa että sisällössä.

Elämykset rohkean kokeilun kautta

Mathildedalissa tarjonta on monipuolista ja elämyksellistä. Alueella järjestetään opastettuja kierroksia, avotuli-illallisia, laiturijoogaa, Chill & Grill -kalastusretkiä sekä majoitusta, mukaan lukien merikonttien katoille rakennetut huoneistot. Elämyksien kehittäminen perustuu vahvasti yhteiseen tekemiseen ja rohkeaan kokeilukulttuuriin.

Kansainvälistyminen ja yhteistyö yli maakuntarajojen

Kansainvälistyminen on Salon seudulla edennyt vaiheittain ja suunnitelmallisesti. Päämarkkinaksi on valikoitunut saksankielinen Eurooppa, jossa korostuvat itsenäiset, elämyshakuiset matkailijat. Kansainvälisten kävijöiden houkuttelu edellyttää pieneltä alueelta erityisesti ennakoitavuutta, selkeää viestintää ja helposti ostettavia tuotteita. Yritysryhmähankkeilla pyritään kasvattamaan erityisesti kokous- ja B2B-matkailua sekä kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Salon seudulla kansainvälistä matkailua tarkastellaan laajasti: tavoitteena ei ole kilpailla naapurialueiden kanssa, vaan tehdä tiivistä yhteistyötä. Kansainvälisen yleisön näkökulmasta Etelä-Suomi näyttäytyy yhtenä kokonaisuutena, jossa matkailijat liikkuvat kiinnostavien kohteiden välillä. Salon seutu tekee yhteistyötä esimerkiksi Tampereen ja Porin kanssa kiertomatkojen ja yhteisesiintymisten muodossa.

Digitaalinen näkyvyys rakentuu Visit Mathildedal- ja Visit Salo -kanavien varaan, joissa hyödynnetään myös DataHubia. Haasteena on edelleen se, että kaikilla toimijoilla ei ole englanninkielisiä verkkosivuja, mikä vaikeuttaa kansainvälistä markkinointia ja linkittämistä. Tämän kehittämiseen kannustetaan aktiivisesti.

Muita vierailukohteita: tarinaa, historiaa ja ruokamatkailua

Opintoretken aikana tutustuttiin myös Wiurilan kartanoon, jossa kartanon ja alueen historia avautui poikkeuksellisen elävästi talon sukuun kuuluvan oppaan henkilökohtaisten kertomusten kautta. Kartanon omistaa oppaana toimineen rouvan poika, Alexander Aminoff, ja vanha rouva asuttaa vielä osaa päärakennuksesta. Vierailu osoitti konkreettisesti, miten vahva tarinankerronta ja suvun historia voivat itsessään muodostaa kiinnostavan matkailutuotteen.

Wiurilan kartanon alueella yhdistyvät historia, kulttuuri ja monipuolinen käyttö. Alueella on muun muassa Engelin suunnittelema talousrakennus, entinen hevostalli, jossa toimii nykyisin hevosvaunumuseo. Lisäksi kartanoalueella on kaksi muuta museota, ravintola sekä vuokra-asuntoja. Kartano on omistajiensa asuinkäytössä, mutta sinne on mahdollista osallistua opastetuille kierroksille, jotka avaavat kartanon historiaa ja arkea kävijöille.

Kartanon ravintola on nykyisin omistajien omassa hallinnassa, aiemmin se toimi vuokralaispohjalta. Alueella järjestetään juhlia, kokouksia, tapahtumia, konsertteja ja joogaa. Kartanon maat on pääosin vuokrattu golftoiminnalle, ja alueella on edelleen hevoslaitumia sekä pieni pelto, mutta muuta maataloutta ei enää harjoiteta.

Wiurilan kartano ei tällä hetkellä tee aktiivista matkailuyhteistyötä muiden kartanoiden kanssa, sillä viereisiin kartanoihin ei enää oteta matkailijoita. Vierailu tarjosi kuitenkin hyvän esimerkin siitä, kuinka yksityisomistuksessa oleva ja osin asuinkäytössä oleva kohde voi toimia mielenkiintoisena matkailukohteena silloin, kun tarinankerrontaan ja elämyksellisyyteen panostetaan.

Päivän viimeinen yritysvierailu kohdistui Vaski Cider -siideritaloon, joka sijaitsee Design Hill -ostoskeskittymässä Turku–Helsinki-moottoritien varrella. Vaski Cider valmistaa suomalaisia käsityösiidereitä villihiivasta ja kotimaisista omenoista, ja tuotteissa yhdistyvät maku, tarina ja jopa musiikki. Osa siidereistä on ”soivia siidereitä”, joiden etikettien QR-koodi vie musiikin pariin. Yrityksellä on siiderinäyttely, tastingeja ja siiderikouluja, ja se on saanut Vuoden ruokamatkailutuote -tunnustuksen. Yrittäjä Tapani Levanto korosti halua tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Yritys on vielä nuori, ja digitaalinen näkyvyys on kehitysvaiheessa, mutta tuotteet ovat löytäneet tiensä myös fine dining -ravintoloihin ja laajempaan jakeluun.

Yhteistyö kantaa pitkälle

Mathildedalin ja Salon seudun esimerkit osoittavat, että pienikin alue voi kasvaa merkittäväksi matkailu- ja tapahtumakohteeksi, kun kehittäminen perustuu yhteistyöhön, selkeisiin rakenteisiin ja ennen kaikkea aktiivisiin toimijoihin. Yritysten, kehitysyhtiön ja kaupungin yhteinen tekeminen luo vetovoimaa, joka hyödyttää koko aluetta – ei vain yksittäisiä toimijoita.

Opintoretki tarjosi Elämykset Esiin -hankkeelle konkreettisia esimerkkejä ja ajatuksia siitä, miten matkailua voidaan kehittää yhdessä tavalla, joka on sekä yrityksille kannattavaa että alueelle kestävää.

Opintoretki toteutettiin Maaseuturahaston rahoittamassa Elämykset esiin –hankkeessa.