Kirjoittaja: Juha Niskanen, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus

Huoltovarmuus on noussut viime vuosina keskeiseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Keskustelussa painottuvat usein varmuusvarastot, energia ja kansainväliset riippuvuudet, mutta yksi huoltovarmuuden peruspilareista jää helposti taka-alalle: maaseudun ja maatalouden toimijoiden kyky toimia, sopeutua ja ylläpitää tuotantoa muuttuvissa olosuhteissa.

Työskennellessäni projektipäällikkönä Suomen metsäkeskuksen hallinnoimassa TIESIT-hankkeessa vuosina 2022-2024 keskityin erityisesti toimivan liikkumisen ja kuljetusten infrastruktuuriin. Ilman sitä eivät ruoantuotanto, alkutuotannon jatkuvuus tai kriisitilanteisiin varautuminen ole mahdollisia. Kanta-Hämeessä tämä yhteys on erityisen konkreettinen.

Kanta-Häme on merkittävä maatalous- ja elintarviketuotannon alue, jossa ruoantuotanto, jalostus ja logistiikka kietoutuvat tiiviisti yhteen. Alueen vahvuuksia ovat monipuolinen alkutuotanto, sijainti keskeisten kuljetusreittien varrella sekä läheisyys kasvukeskuksiin. Samalla alueella on laajoja maaseutualueita, joissa tieverkon kunto, kuljetusyhteydet ja arjen saavutettavuus vaikuttavat suoraan tuotannon toimintaedellytyksiin.

Agrimpact-hanke lähestyy alkutuotannon toimintaedellytyksiä vaikuttavuusajattelun kautta. Hankkeen ytimessä on ajatus siitä, että kestävää ruokajärjestelmää ei rakenneta yksittäisillä toimenpiteillä, vaan ymmärtämällä toimenpiteiden vaikuttavuutta: miten eri ratkaisut tukevat pitkän aikavälin sopeutumiskykyä, kannattavuutta ja uudistumiskykyä. Kun ympäristölle hyödylliset teot ovat maatalousyrittäjälle taloudellisesti kannattavia, toiminta ohjautuu luontevasti kestävämpään suuntaan parantaen tilojen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa.

Tässä on luontevaa löytää yhteyksiä ja sama päämäärä: siinä missä TIESIT keskittyi fyysisen infrastruktuurin toimivuuteen, Agrimpact keskittyy tilojen omaan “sisäiseen infrastruktuuriin” – taloudelliseen kantokykyyn, maaperän terveyteen, riskinsietoon ja kannustimiin, jotka mahdollistavat uudistumisen. Molemmat näkökulmat määrittävät, kuinka vahvasti alue kestää kriisejä.

Maaseudun tie- ja kuljetusinfrastruktuuri vaikuttaa huoltovarmuuteen monella tasolla. Alkutuotanto on riippuvaista tuotantopanosten, kuten rehujen, lannoitteiden ja polttoaineiden, sujuvasta saatavuudesta. Sadonkorjuu ja eläintuotanto edellyttävät toimivia kuljetuksia myös poikkeusoloissa. Lisäksi työvoiman liikkuminen, huoltopalvelut ja viranomaisyhteistyö nojaavat saavutettavuuteen. Kanta-Hämeessä, jossa maatilat ja jalostuslaitokset sijaitsevat usein sivuteiden varrella, infrastruktuurin haavoittuvuudet voivat nopeasti heijastua koko ruokaketjuun.

Tämä tarkoittaa tarvetta tarkastella maataloutta, liikennejärjestelmää ja aluekehitystä yhtenä kokonaisuutena. Huoltovarmuuden kannalta olennaista ei ole vain se, kuinka paljon ruokaa tuotetaan, vaan myös se, kuinka luotettavasti ja joustavasti tuotanto toimii erilaisissa tilanteissa. Toimiva liikkumisen infra tukee tätä resilienssiä – se mahdollistaa vaihtoehtoiset reitit, nopean reagoinnin ja arjen sujuvuuden myös häiriötilanteissa.

Maatilojen oma kyky toimia, sopeutua ja uudistua on yhtä kriittinen osa huoltovarmuutta kuin tieverkko. Jos tie katkeaa, kuljetukset eivät kulje – mutta jos tila menettää taloudellisen puskurinsa tai sopeutumiskykynsä, ei ole myöskään mitään kuljetettavaa. Kun nämä näkökulmat yhdistetään – tieverkko, kestävä tuotanto sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö – muodostuu huoltovarmuuden kokonaisuus.

Lopulta huoltovarmuus rakentuu arjessa – pelloilla, tuotantorakennuksissa ja teillä, joita pitkin ruoka, ihmiset ja palvelut liikkuvat. Kun Agrimpactin tavoitteita tarkastellaan tästä näkökulmasta, käy selväksi, että vaikuttava ja kestävä ruokajärjestelmä edellyttää paitsi toimivaa maaseudun liikkumisen infrastruktuuria myös sitä, että maatilojen oma “sisäinen tieverkko” on kunnossa. Talous, osaaminen, maaperän terveys ja niitä tukevat kannustimet ovat yhtä lailla kriittisiä yhteyksiä, joiden varassa tuotanto kestää tulevaisuuden haasteet. Kanta-Hämeessä huoltovarmuus ei ole vain strateginen tavoite, vaan konkreettinen kysymys siitä, miten hyvin nämä kaikki yhteydet toimivat nyt ja tulevaisuudessa.

---

Valtioneuvosto asetti varautumisen ministerityöryhmän tekemään laajan energiaturvallisuuden selvitystyön heti Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa 2022. Metsäenergian osalta tämän selvitystyön toteutti 2022–2024 Suomen metsäkeskuksen hallinnoima TIESIT-hanke, jossa kartoitettiin yksityisteiden ja niiden siltojen kuntoa sekä selvitettiin energiapuuterminaalien tilanne ja tarve. 
Kirjoittaja toimi TIESIT-hankkeessa terminaaliprojektin projektipäällikkönä.

Kuva: ©maaseutuverkosto, kuvaaja: Mediafarmi