Harva tulee ajatelleeksi, kuinka syvästi yritysten päätökset vaikuttavat arkemme laatuun. Kun paikallinen yrittäjä päättää laajentaa toimintaansa, palkata lisää väkeä tai ottaa käyttöön uusia ratkaisuja, nämä valinnat eivät jää yrityksen seinien sisälle. Ne heijastuvat työpaikkoihin, palveluihin, elinympäristön kehittymiseen – ja lopulta koko kaupungin tulevaisuuteen. 

Hämeenlinnassa suurin osa yrityksistä on pieniä, usein alle kymmenen hengen toimijoita. Ne eivät ole etäisiä ja kasvottomia toimijoita, vaan vahvat alueelliset juuret omaavia, aktiivisia yhteisön jäseniä. Pienten yritysten resurssit ovat rajalliset, ja jokainen kasvu- tai kehitysaskel on taloudellisesti, inhimillisesti ja ajallisesti merkittävä.  Nämä ponnistelun suuntaa koskevat päätökset ovat juuri niitä ratkaisevia hetkiä, joissa myös koko alueen suunta sekä toimintakulttuuri voivat muuttua: joko kohti lyhytnäköisempää sopeutumista tai kunnianhimoisempaa kasvua sekä kestävää kehitystä. Juuri siksi Hämeenlinna ja Linnan Kehitys kehittävät parhaillaan työkaluja, joiden tavoitteena on tukea yrityksiä kasvamaan tavalla, joka tuottaa paitsi liiketoiminnallista arvoa myös yhteistä hyvää. 

Yksi näistä työkaluista on parhaillaan pilotoitava Katalyyttirahasto, joka tarjoaa yrityksille uudenlaisen rahoitusmallin. Sen ytimessä on yksinkertainen malli: vaikuttavuuslaina mahdollistaa hämeenlinnalaisen yrityksen kasvuinvestoinnit ja mikäli yritys saavuttaa yhdessä sovitut vaikutustavoitteet – esimerkiksi työpaikkojen luomisen tai ehkäiseviin ympäristötoimiin liittyen – osa lainasta hyvitetään ja näin takaisinmaksettava osuus pienenee. Yritykselle tämä merkitsee konkreettista kannustinta rakentaa toimintaa, joka hyödyttää laajempaa kokonaisuutta. Kaupungille se tarkoittaa aloitteesta toiseen palautuvaa pääomaa, aluetta uudistavia vaikutuksia sekä strategista ohjausvälinettä, jonka kautta kaupunki voi kannustaa laajan toimijajoukon ponnisteluja toivottuun suuntaan. Yksityisen pääoman näkökulmasta kyse on uudenlaisesta tavasta sijoittaa yrityksiin tuottoa, turvaa sekä vaikuttavuutta tavoitellen. 

Toinen kehitteillä oleva avaus on Agrimpact. Kehitettävä sektorirajat ylittävä yhteistyörakenne tähtää siihen, että myös maatalousyrittäjillä olisi entistä paremmat edellytykset vahvistaa ilmastokestävyyttä tuotannossaan. Se tarjoaa paitsi konkreettisia euromääräisiä kannustimia myös tiedollisia ja verkostollisia resursseja kestävien ratkaisujen käyttöönottoon. Toisaalta malli luo ketterän osallistumisväylän vaikuttavuutta etsiville – ja tässä tapauksessa esimerkiksi hiilikrediittejä ostaville – säätiöille ja suuryrityksille, mikä onkin maailmalla kasvava trendi. Isossa kuvassa kyse on maatalouden uudistamisen ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamisen ohella paikallisen ruokajärjestelmän resilienssistä. 

Yhteistä sekä katalyyttirahastolle että Agrimpactille on ajatus sektorirajat ylittävästä kumppanuudesta muuttuvan toimintaympäristön keskellä. Ajopuuilmiön välttämiseksi emme katso vierestä ja jää reagoimaan viiveellä. Sen sijaan kaupunki voi toimia uudistumisen mahdollistajana ja yhteistyön edistäjänä, jotta eri toimijoiden panokset löytäisivät yhteisiä suuntia ja näin veisivät aluettamme oikeaan suuntaan – kohti työtä, toimeentuloa ja hyvinvoivia yhteisöjä sekä luontoa. 

Edellä kuvattujen aloitteiden parissa tehty työ on avannut silmiä myös siitä, miten julkisen sektorin rooli kehittyy: esimerkiksi elinkeinoyhtiö ei todella ole vain palveluiden tarjoaja, vaan strateginen yhteiskehittäjä. Tällaisessa mallissa pienetkin, oikein kohdistetut panostukset voivat käynnistää ketjureaktioita, jotka kantavat pitkälle. Toimijoita verkottaen ja panoksien suuntia näkemyksellisesti yhdistäen, Hämeenlinna voikin olla kokoaan vaikuttavampi uudistaja. 

Me Linnan Kehityksessä uskomme, että kun yrityksiä kannustetaan tekemään vaikuttavia päätöksiä, koko kaupunki hyötyy. Siksi rakennamme Katalyyttirahaston ja Agrimpactin kaltaisia välineitä, jotka ohjaavat kehitystä tulevaisuuden näkökulmasta käsin. 

Kirjoittaja: Ville Koiste, palvelukehityksen päällikkö, Linnan Kehitys Oy