Iittalan matkailukylä: Kun jokainen tuo oman lisänsä yhteiseen pöytään, on kattaus isompi kaikille

Iittalan matkailukylää on kehitetty mahdollistavan yhteiskehittämisen mallilla, joka osallistaa alueen toimijat sekä yksityiset ja julkiset tahot. Linnan Kehitys koordinoi toimintaa yhteisesti sovittuun suuntaan, kokosi rahoitusta ja toi oikeat yhteistyökumppanit yhteen.

Kesällä päättynyt Go Iittala Village –hanke jatkoi yhteiskehittämisen mallia siitä, mihin aiemmalla I-laakso –hankkeella jo päästiin. Hankkeessa tarkennettiin ja toimeenpantiin aiemmin tehtyjä suunnitelmia Iittalan vierailijamäärän lisäämiseksi ja kasvun jatkumisen varmistamiseksi.

Hankkeen aikana Iittalassa toteutettiin muun muassa Iittalan helmet –taide-elämyskartta, tarinareitti, matkailuinfraa kuten opastekylttejä, sekä muita strategian mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi panostettiin yhteisviestintään ja brändityöhön.

Hankkeen puitteissa tehtiin myös rahoitusrakenteiden suunnittelua esimerkiksi Iittalan skeittipuiston osalta sekä rakennettiin eri toimijoiden yhteistyöhanketta, jonka tuloksena kohosi Iittalan keskustan uusi lasinen maamerkki.

Aiemmassa I-laakso –hankkeessa 2016-2020 Iittalan matkailukylälle tehtiin alueen imagoa ja kiinnostavuutta uudistavaa strategiatyötä, jossa haettiin myös yhteisiä kilpailuetuja koko kylälle. Konkreettisena tuloksena syntyi esimerkiksi Iittalan taideasema sekä asema-alueen kunnostus nykyaikaa vastaavaksi.

Työ Iittalassa jatkuu myös hankkeiden päätyttyä. Jatkossa Iittalan alueen yrittäjät Lasimäen yritysyhdistyksen johdolla ovat sitoutuneet jatkamaan strategiatyötä Iittalan matkailukylän kehittämiseksi.

Strateginen suunnittelu ja konkreettinen toiminta samaan aikaan johtaa tuloksiin

Hankkeiden koordinointivastuu on ollut Linnan Kehityksellä yrityskehittäjä Pia Niemikotkan johdolla. Hankkeessa sovellettiin aluekehittämisen malliin Linnan Kehityksen ydinosaamista, eli yrityksen liiketoiminnan kehittämisen periaatteita.

Rooli on ollut moninainen: toimia viestinviejänä Iittalan toimijoiden ja julkisen tahon, kuten kaupungin virkamiesten välillä, etsiä toteuttavalle taholle oikeita yhteistyökumppaneita sekä koota rahoitusta eri rahoitusinstrumenttien kautta.

– Pidimme palapelin niin sanotusti kasassa ja mietimme kokonaisuuteen tarvittavat yksittäiset palaset. Huolehdimme myös siitä, että kaikki rakentavat samaa palapeliä, Niemikotka kertoo.

– Kaupunki kehittää lähtökohtaisesti vain omia alueitaan ja kukin maanomistaja omia kiinteistöjään. Halusimme löytää yhteisen, alueen vetovoimaa, kassavirtaa ja arvonnousua vahvistavan win win –suunnitelman. Samaan aikaan tehtiin sekä strategisia suunnitelmia että toimeenpantiin niitä kentän kanssa sitä mukaa, kun toimijoita ja rahoitusta löydettiin. Sen takia saatiin paljon aikaan lyhyessä ajassa.

– Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka kaupunki voi toimia kehitysalustana yrityksille. Yhteiskehittämisen mallissa yritykset saavat referenssejä ja kaupunki uusia sisältöjä. Esimerkiksi taideasemaa tai skeittipuistoa ei kukaan olisi pystynyt toteuttamaan yksin.

Lisätiedot:

Pia Niemikotka
Kehittäjä, yritys- ja kaupunkikehitys, Linnan Kehitys Oy
pia.niemikotka@linnan.fi
p. +358 40 868 2087