Katalyyttirahasto – uusi rahoitusmalli hämeenlinnalaisille yrityksille

Katalyyttirahaston pilotti avattiin yritysten haettavaksi toukokuussa. Rahaston taustalla on yksinkertainen ajatus kaupungin yhteisestä kehittämisestä. Linnan Kehityksessä olemme innoissamme, että pääsemme viemään pitkään valmistellun idean toteutukseen. Pilottikokeilun onnistuminen riippuu nyt siitä, jakavatko yritykset rahaston taustalla olevan isomman ajatuksen.

Katalyyttirahastoa on valmisteltu jo yli vuoden ajan. Osaltaan pitkään valmisteluprosessiin ovat vaikuttaneet hallinnolliset ja juridiset asiat. Päätöksentekoa varten kaupungin on pitänyt jo etukäteen varmistaa aluerahaston perustamisen mahdollisuudet kaikista mahdollisista näkökohdista – ja niitä on useita.

Rahastoinstrumentin monimutkaisuus ei kuitenkaan ole valmistelun ydinasia, koska rahasto on viime kädessä vain väline. Erityistä huolellisuutta valmistelussa on vaatinut palvelumuotoilu ja instrumentin konseptointi, mikä on tarkoittanut lukuisia keskusteluja potentiaalisten kumppanien ja asiakkaiden kanssa. Kaikessa hallinnollisessa monimutkaisuudessaan aluerahasto on viime kädessä keino hyvin yksinkertaisen ja samaistuttavan ajatuksen toteuttamiseen: yhteistyön valjastamiseen oman kotikaupungin kestävän kasvun hyväksi.

Keskisuuren kaupungin – tai ainakin Hämeenlinnan – vahvuus on laajasti jaettu kiinnostus oman elinympäristön kehittämiseen. Esimerkiksi lähiluonto, liikenneyhteydet, tapahtumat ja torin elinvoimaisuus ovat teemoja, joita julkiset palveluntuottajat eivät yksin ”omista”. Niiden kehittämisestä puhuvat paikallismedian lisäksi aktiivisesti myös asukkaat ja yrittäjät. Kaupunkiorganisaatiolla on toki vastuu vastata kykyjensä puitteissa huutoon, mutta vielä hedelmällisempää on pohtia keinoja kehittää omaa kaupunkia yhdessä. Juuri tähän Katalyyttirahasto on tarkoitettu.

Katalyyttirahaston tarkoituksena on luoda julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä ja elinkeinotoimintaa yhteisesti tärkeäksi koetuilla osa-alueilla. Samalla luodaan kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Sen sijaan, että kaupunki olisi näissä asioissa tuottaja, on se Katalyyttirahaston puitteissa ennemmin tilaaja: haluttua vaikuttavuutta ostetaan elinkeinotoimijoilta luomalla heille kasvun mahdollisuuksia. Tilaajan roolissaan kaupunki kuitenkin myös auttaa rahoitettuja yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa.

Palvelumuotoilun kannalta tärkeää on myös se, ettei kaupunki osta vaikuttavuutta yksin. Katalyyttirahasto avaa oven yksityisille kumppaneille oman toimintaympäristönsä kasvun rahoittamiseen ja elinvoiman synnyttämiseen. Yksityinen ja julkinen siis sekä tilaavat yhdessä, että tuottavat yhdessä. Näin kotiseuturakkaus ja sitoutuneisuus oman toimintaympäristön kehittämiseen voidaan valjastaa konkreettiseksi ja hedelmälliseksi toiminnaksi.

Organisaatioiden välisen yhteistyön tulee aina perustua jaettuun hyötyyn ja kaikkia palveleviin tavoitteisiin. Jaetut rahoitusriskit muodostavat Katalyyttirahaston ilmeisimmän hyötynäkökohdan osapuolten välisessä yhteistyössä, mutta muitakin löytyy. Brändihyödyt, euromääräiset porkkanat, räätälöity yrityspalvelu sekä toimintaympäristön kasvun välilliset liiketoimintahyödyt sisältyvät kaikki rahaston lupaamaan lisäarvoon. Ja tietysti nämä konkreettiset asiat yhdistyvät ajatukseen oman kaupungin kestävän kehityksen edistämisestä.

Tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin se, että kaikki osapuolet voittavat, kun rahoitettu yritys onnistuu.  Kotiseuturakkaus ei itsessään tuota kasvua, mutta se voi olla merkittävä kasvun polttoaine. Katalyyttirahasto on viime kädessä kehitetty moottoriksi, joka tätä polttoainetta voi hyödyntää.

Lue lisää ja hae katalyyttirahoitusta 20.6. mennessä

Kirjoittaja: Riku Heino, toimitusjohtaja, Linnan Kehitys Oy