Hämeenlinnan välitön matkailutulo oli vuonna 2025 yhteensä 80,8 miljoonaa euroa. Muutos vuoteen 2024 verrattuna oli -9,1 prosenttia. Yöpymisten määrä Hämeenlinnassa laski samassa suhteessa kun matkailutulo, mutta ulkomaisten yöpymiset lisääntyivät noin 18 % edelliseen vuoteen verrattuna. Matkailun välilliset tulot olivat noin 110 miljoonaa euroa.

Matkailuliikevaihdon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta oli Hämeenlinnassa 1,5 prosenttia. Matkailutyöllisyyden osuus kaikista henkilötyövuosista oli puolestaan 2,3 prosenttia. Matkailu työllisti vuonna 2025 yhteensä 379 henkilötyövuotta.

Luvut kertovat matkailun paikallisesta merkityksestä. Matkailu tuottaa tuloa useille toimialoille, kuten majoitus- ja ravitsemistoimintaan, kauppaan, liikenteeseen sekä erilaisiin palveluihin sekä välittömästi että välillisesti. Samalla matkailu luo alueelle työpaikkoja, joita ei voi siirtää muualle. Matkailualan palvelut myös elävöittävät kaupunkia ja luovat omalta osaltaan kaupunkikulttuuria.

– Sokos Hotelli Vaakunan sekä Verkatehtaan Werkin rakennustyö näkyivät odotetusti tuloksissa, samoin tietysti Suomen talouden vaisu yleiskuva. Luvut ovat myös linjassa niin yritysten kuin yksityishenkilöiden varovaiseen kuluttamiseen. Vuoden 2026 alkupuoli on kuitenkin ollut lupaava niin tapahtumatarjonnan, majoituksen kuin käyntikohteiden vetovoimankin puolesta, sanoo Jenni Saarinen, matkailun johtava asiantuntija, Linnan Kehitykseltä.

– Matkailualan kehitys on luonteeltaan kestävyyslaji. Vaikutukset syntyvät pitkäjänteisestä työstä, investoinneista ja yhteistyöstä, eivät yksittäisistä vuosista, ja ne näkyvät tyypillisesti viiveellä. Hämeenlinnassa suuntaa on haettu määrätietoisesti tapahtumien, vetovoimaisten sisältöjen ja kiinnostavien kohteiden kautta. Tämä työ rakentaa edellytyksiä kestävälle kasvulle, tiivistää Niklas Lähteenmäki, elinvoimajohtaja, Hämeenlinnan kaupungilta.

Valtakunnallisesti kehitys oli vaihtelevaa

Visitoryn tekemät matkailun tulo- ja työllisyystutkimukset osoittavat, että matkailutulon kehitys oli vuonna 2025 alueellisesti kaksijakoista. Suomen talouden vaisu yleiskuva heijastui edelleen kotimaanmatkailun kehitykseen, vaikka osalla alueista päästiin myös kasvuun.

Työllisyyden kehitys jäi monin paikoin matkailutulon kehitystä heikommaksi. Useilla toimialoilla työllisyys väheni, vaikka liikevaihto kasvoi. Tämä kertoo siitä, että matkailutuloa syntyi aiempaa pienemmällä henkilöstömäärällä. Visitoryn matkailutyöllisyyden laskentamalli perustuu matkailukulutuksen osuuteen eri toimialojen liikevaihdosta. Jos toimialalla saavutetaan sama liikevaihto pienemmällä henkilöstömäärällä tai esimerkiksi vuokratyövoimaa hyödyntäen, myös laskennallinen matkailutyöllisyys voi laskea.

Ulkomaisten matkailijoiden merkitys korostui vuonna 2025 etenkin Lapissa, mutta ulkomainen kysyntä tuki matkailutulon kehitystä myös monilla muilla alueilla. Useilla alueilla matkailutulon kasvu perustui erityisesti ulkomaalaisten matkailijoiden kulutuksen lisääntymiseen, vaikka kotimainen kysyntä kehittyi maltillisemmin.

Visitory Oy toteutti vuoden 2025 matkailun tulo- ja työllisyystutkimuksen yli 50 alueelle eri puolilla Suomea. Visitory Oy on matkailutiedon ja -tutkimuksen tuottamiseen erikoistunut yritys.

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset tutkimus 2025

Lisätiedot

Jenni Saarinen, johtava asiantuntija, matkailu
Linnan Kehitys Oy, p. 050 464 4649, jenni.saarinen@linnan.fi

Niklas Lähteenmäki, elinvoimajohtaja
Hämeenlinnan kaupunki, p. 0505466642, niklas.lahteenmaki@hameenlinna.fi

Visitory Oy, Mikko Manka, p. 040 549 8557, mikko.manka@visitory.io