Hämeenlinna kiinnostaa venäläisiä niin matkailukohteena kuin yhteistyökumppanina

Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov vietti 29.5. päivän Hämeenlinnassa tutustuen Hämeen ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimustoimintaan, Ohutlevykeskukseen sekä paikallisiin yrityksiin ja elinkeinoelämään Hämeen kauppakamarin, Hämeenlinnan kaupungin ja Linnan Kehityksen johdolla.

HAMKissa lähettiläs tutustui korkeakoulun HAMK Bio, HAMK Tech ja HAMK Smart tutkimusyksiköiden toimintaan ja tuloksellisuuteen. Lähettilästä kiinnosti muun muassa Itämeren alueella tehtävä ikääntymiseen liittyvä hanke Silver Economy (Interrec Baltic -rahoitus). Keskustelua käytiin myös venäläisten opiskelijoiden opiskelusta HAMK:ssa.

Päivä jatkui Raatihuoneella lounaalla kaupunginjohtaja Timo Kenakkalan johdolla. Linnan Kehityksen toimitusjohtaja Kari Saarinen alusti keskustelua kertomalla Hämeenlinnan elinkeinorakenteesta sekä paikallisten yritysten kansainvälistymisestä Venäjän markkinoille. Venäjä, erityisesti Pietari, on kiinnostanut hämeenlinnalaisia yrityksiä vientimarkkinana jo pitkään ja Linnan Kehitys on tukenut yrityksiä kansainvälistymispolun eri vaiheissa. Erityisesti metalli- ja terästeollisuuden, matkailun ja jätteenkäsittelyn ja elintarviketeollisuuden saralla on tehty yhteistyötä ja käyty yritysvierailuilla puolin ja toisin.

Raatihuoneella järjestettiin myös paikallisille yrityksille suunnattu tilaisuus, jossa suurlähettiläs kertoi Venäjän mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille. Tilaisuus keräsi yhtensä 40 osallistujaa ja yrittäjää eri toimialoilta. Suurlähettiläs linjasi mahdollisuuksia olevan erityisesti terveydenhuollon, digitalisaation, rakentamisen, jätteenkäsittelyn ja uudistuvien raaka-aineiden toimialoilla. Lisäksi arktinen yhteistyö avaa monia mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille.

Pietarin pääkonsulaatin varapäällikkö Lauri Pullola korosti puheenvuorossaan, että EU on Venäjän suurin ulkomaankauppakumppani 45 % osuudella Venäjän ulkomaankaupasta. Venäläisten kuluttajien parantunut luottamus Venäjän talouteen näkyy Pullolan mukaan lisäyksenä viisumien hakumäärissä. Tällä hetkellä venäläisille tehdään noin 3 000 viisumia päivässä, joten myös venäläisten matkailu Suomessa on selkeästi elpymässä.

Venäjän kasvava jäteongelma avaa liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille toimijoille

Pullola korosti, että Venäjälle vientiä suunniteltaessa on tehtävä ”kotiläksyt” kunnolla. Tässä on hyvä hyödyntää eri asiantuntijoiden apua, kuten paikallisia julkisia ja yksityisiä asiantuntijoita, Business Finlandia tai Suomalais – Venäläisen kauppakamarin palveluja. Myös Pietarissa jo toimivaa yritysverkostoa kannattaa hyödyntää. Pietarissa toimii tällä hetkellä n. 500 suomalaista yritystä ja kaupunki onkin Venäjän suurin suomalaisten yritysten keskittymä.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoi käytännön neuvoja yrityksille sekä avasi Venäjän markkinoiden trendejä ja mahdollisuuksia. Myös Rekolainen listasi jätehuollon suurimmaksi businessmahdollisuudeksi Venäjällä. Vuoden 2019 aikana astuu voimaan suuri jäteuudistus, mikä tietää mm. 200 uutta jätteenkäsittelylaitosta vuoteen 2024 mennessä. Cleantech-teema on Venäjällä erittäin ajankohtainen ja siihen tarvitaan teknisten ratkaisujen lisäksi myös ydinosaamista, joka suomalaisilla yrityksillä ja toimijoilla on hyvin hallussa.

Modernisaatiota tapahtuu Venäjällä myös muilla toimialoilla kuten teollisuudessa, rakentamisessa ja terveyssektorilla. Uudistukset luovat mahdollisuuksia niin palvelujen kuin uusien teknologisten ratkaisujen osalta. Venäjällä on luotu uusi metsästrategia, jossa on nostettu tavoitteiksi mm. puun jalostusasteen nostaminen ja koko arvoketjun kehittäminen. Digitaalisuus koskettaa myös terveyssektoria ja ratkaisut, kuten etähoito, terveyspalvelujen digitaaliset ratkaisut ja uudenlainen terveysteknologia, luovat mahdollisuuksia osaamisen ja uudenlaisten laitteiden viennille.

Paikalliset yritykset keskustelivat paneelissa Venäjä-kokemuksistaan. Herkkumaa Oy on ollut Venäjän markkinoilla 11 vuotta ja toimitusjohtaja Atte Rekola kertoi, että yrityksen liikevaihdosta 11% tulee tällä hetkellä Venäjä-kaupasta.

– Suurin vientihitti on kurkkusalaatti, jolla aikoinaan myös Venäjän markkinat valloitettiin, Rekola kertoi.

Ruplan arvon heikkeneminen vaikutti myös Herkkumaan Venäjä-kauppaan niin, että hintoja oli laskettava ja volyymia nostettava. Rekolan mukaan tavoitteena on kuitenkin jatkossa nostaa Venäjä-kaupan osuutta liikevaihdosta 17 prosenttiin.

Konecranes Oy:n johtaja Isto Heino kertoi, että yritys on ollut Venäjän markkinoilla jo 25 vuotta, minä aikana Venäjälle on myyty 3 000 nosturia.

Lisätietoja Venäjä-kaupasta ja kansainvälistymisestä:

Anastasia Kanervisto
Tiimipäällikkö, yrityskehitys ja kansainvälistyminen
Linnan Kehitys Oy
+358 50 4400 306
anastasia.kanervisto@linnan.fi

Tuomo Kauha
Kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori
Team Finland
+358 295 025 147
tuomo.kauha@ely-keskus.fi