Maatalous on murroskohdassa, koska kannattavuus, ympäristövaatimukset ja rahoitusmekanismit muuttuvat yhtä aikaa. Samalla kestävän ja kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen on iso osa kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Maatalousyrittäjillä on tahtoa siirtyä kestävämpiin toimintatapoihin, mutta ilman reiluja kannustimia muutos saattaa jäädä tekemättä. Agrimpact-hankkeessa rakennamme tähän ratkaisua: paikallista yhteistyö- ja kannustinmallia, joka tekee kestävistä valinnoista tilalliselle aidosti kannattavia ja voi parhaimmillaan luoda uusia tulonlähteitä.

Yksinkertaistettuna Agrimpact-kannustinmallissa maatalousyrittäjät saavat palkkion tuottamistaan ympäristöhyödyistä. Hyötyjen ostajina toimivat sekä yksityinen että julkinen taho. Mallin ytimessä on ajatus kestävästä ja älykkäästä maataloudesta. Tämä tarkoittaa digitaalisten teknologioiden ja datan käyttämistä päätöksenteon ja toimenpiteiden tukena, jotta tuotanto olisi kannattavampaa ja resurssitehokkaampaa. Rakennamme kannustinmallia yhdessä tilallisten, tutkimuslaitosten, Hämeenlinnan kaupungin, rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Haastattelemme eri tahoja, järjestämme työpajoja ja keräämme tietoa suoraan tiloilta, jotta malli sopii aidosti maatalousyrittäjän arkeen.

Haittojen korvauksesta kohti hyötyjen ostamista

Olemme menneen talven aikana vierailleet erilaisilla tiloilla ja haastatelleet lihantuottajia, kasvinviljelytiloja, luomutiloja ja tavanomaisesti viljeleviä. Monilla tiloilla on peltomaan lisäksi myös paljon metsää, jonka merkitystä olemme myös kartoittaneet. Ympäristön kannalta kestävä toiminta on haastattelemillamme tiloilla jo valmiiksi hyvällä tasolla, mutta tahtoa löytyy myös uudistumiselle. Uudistuminen vaatii kuitenkin taloudellista panostusta.

Agrimpact tähtää laajaan yhteiskunnalliseen muutokseen, minkä vuoksi yhteisen näkemyksen rakentaminen on tärkeää. Yhdessä Hämeenlinnan kaupungin ja tilallisten kanssa olemme hahmottaneet yhteistä näkemystä tavoiteltavista ympäristö- ja yhteiskuntahyödystä. Haluamme kääntää ajattelua haittojen korvaamisesta kohti mahdollisuutta vaikuttaa tulevaisuuteen hyötyjen ostamisen kautta. Miten esimerkiksi kaupungit voisivat haittojen kompensoinnin sijasta olla mukana mahdollistamassa ja kannustamassa isoihin kestävyysloikkiin ei vain omalla maallaan, vaan myös yrityskentässään maatalousyrittäjät mukaan lukien?

Agrimpact osana uutta vaikuttavuusperusteista rahoitusajattelua

Agrimpact ei synny tyhjiössä, vaan osana laajempaa muutosta, joka näkyy jo useissa kotimaisissa avauksissa. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen markkinaehtoinen luonnonarvokauppa Pielavedellä Finsilvan ja S-ryhmän välillä sekä MTK:n kehittämä Luontoarvot.fi-markkinapaikka osoittavat, että luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa läpinäkyvästi ja taloudellisesti kiinnostavalla tavalla myös maanomistajille. Agrimpact nojaa samaan logiikkaan kuin Saaristomeren ekologisen tilan parantamiseen keskittyvä Ravinne-EIB (Environmental Impact Bond) ja Yhdysvaltojen Soil and Water Outcomes Fund: korvaus perustuu saavutettuihin tuloksiin, ei pelkkiin toimenpiteisiin, ja mahdollistaa yhä useamman toimijan osallistumisen vaikuttavaan luonnonhoitoon markkinaehtoisesti.

Agrimpact ei tuo vain uutta yksittäistä työkalua, vaan kehittää uutta rakennetta maatalouden, ympäristöhyötyjen ja rahoituksen välille. Hanke on herättänyt laajaa kiinnostusta myös ministeriötasolla, mikä kertoo mallin ajankohtaisuudesta ja tarpeellisuudesta. Rahoitusmallissa kunnat, yritykset ja sijoittajat voivat vaikuttaa luontoon tavalla, joka on tuloksellinen, todennettavissa ja logiikaltaan uudenlainen.

Toimivan paikallisen mallin rakentaminen edellyttää, että kaikkien osapuolten näkemykset tulevat kuulluiksi ja kytkeytyvät yhteisiin tavoitteisiin realistisesti eri aikajänteet huomioiden. Haluamme varmistaa yhteisen tahtotilan maaseutuyrittäjien, kaupungin ja muiden kannustinmalliin osallistuvien toimijoiden kesken, jotta voimme lähteä konkreettisiin toimenpiteisiin. Tavoitteemme on päästä pilotoimaan Agrimpact-kannustinmallia Hämeenlinnan seudulla mahdollisimman pian ja siitä on mahdollisuus kehittyä toimiva malli koko Suomen maatalouden kehittämiseen.

Kirjoittaja: Agrimpact-hankkeen projektipäällikkö Anastasia Kanervisto, johtava asiantuntija kansainvälistyminen ja kasvu

Yläkuva: © maaseutuverkosto, kuvaaja: Mediafarmi