Keväällä Agrimpact-hankkeessa keskustelimme siitä, miten maatalouden ympäristöhyötyjä voitaisiin tulevaisuudessa tunnistaa, todentaa ja kytkeä osaksi uusia kannustin- ja rahoitusmalleja. Kevään jälkeen hankkeesta on kuulunut vähemmän, mutta taustalla työ on edennyt määrätietoisesti. Olemme keskittyneet maatila- ja sidosryhmähaastatteluihin, kumppanuuksien rakentamiseen sekä uusien toimintamallien valmisteluun.

Uusi arviointimalli yhdistää maatalouden ympäristöhyödyt ja aluekehityksen

Yksi syksyn tärkeimmistä avauksistamme on ollut ympäristövaikutusten arviointimallin kehittäminen yhteistyössä Ramboll Oy:n ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Malli kokoaa maatalouden eri toimenpiteiden ympäristö- ja aluekehitysvaikutukset vertailtavaan muotoon päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on tunnistaa ratkaisuja, jotka parantavat ympäristön tilaa ja samalla vahvistavat alueen vetovoimaa, elinkeinoelämää ja kestävää kasvua.

Kiinnostusta pilottia kohtaan löytyy

Agrimpactin tavoitteena ei ole jäädä pelkäksi selvityshankkeeksi. Hankkeen aikana olemme koonneet yhteen pilotointiin tarvittavia toimijoita maatiloista tutkimukseen, julkiseen sektoriin ja ruokaketjuun. Näin luomme edellytyksiä käytännön kokeiluille, joissa ympäristöhyötyjen todentamista ja uusia kannustinmalleja voidaan testata käytännössä.

Olemme valmistelleet käytännönläheistä pilottihanketta kesän aikana yhdessä Hämeenlinnan kaupungin, merkittävän ruokaketjutoimijan, pilottiin osallistuvien maatilojen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Odotamme parhaillaan pilotin rahoituspäätöstä. Samalla selvitämme myös muita mahdollisuuksia käytännön pilotin toteuttamiseksi. Valmistelutyö on osoittanut, että kiinnostusta uudenlaisten ympäristöhyötyihin perustuvien toimintamallien kehittämiseen löytyy niin maatiloista, yrityksistä kuin julkiselta sektoriltakin.

Esimerkiksi syyskuussa Lahdessa järjestetyn Luontoarvomarkkinapäivän keskustelut vahvistivat, että Agrimpactin työ on erittäin ajankohtaista. Toimiva markkina tarvitsee luottamusta, läpinäkyviä prosesseja ja käytännön esimerkkejä. Siksi rakennamme Agrimpact-mallia yhdessä maatalousyrittäjien, yritysten, julkisten toimijoiden, tutkijoiden ja rahoittajien kanssa. Mallissa kunnat voivat toimia suunnannäyttäjinä ja ensimmäisinä ostajina, elinkeinoyhtiöt puolestaan osapuolia yhdistävinä sillanrakentajina.

Mitä seuraavaksi?

Agrimpact-hanke jatkuu kesäkuun loppuun 2027. Tämän syksyn aikana jatkamme tilakierroksia, yhteiskehittämistä sekä järjestämme maatilojen datan hyödyntämiseen liittyviä koulutuksia. Samalla valmistelemme seuraavia askelia kohti käytännön pilotointia ja etsimme uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia.

Marraskuulle suunnitteilla oleva webinaari tarjoaa maatalousyrittäjille käytännön tietoa siitä, miten tilalla syntyvää dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä. Webinaarissa tarkastellaan maatilojen keskeisiä datalähteitä ja niiden hyödyntämistä päätöksenteon, kannattavuuden ja uusien ansaintamahdollisuuksien tukena. Lisäksi käsitellään datan jakamista ja yhteistyötä sekä oman tilan datastrategian tavoitteiden määrittelyä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun ja Data-Agri-hankkeen kanssa. Alkuvuodesta 2027 järjestettävässä työpajassa viemme webinaarin oppeja käytäntöön. Osallistujat laativat oman tilansa ensimmäisen datastrategialuonnoksen ja testaavat datan hyödyntämiseen soveltuvia työkaluja omassa toiminnassaan.

Suunnitteilla on myös yksityisille rahoittajille ja sijoittajille suunnattu yhteiskehittämisen työpaja, jossa tarkastellaan heidän rooliaan maatalouden ympäristöhyötyihin perustuvien kannustin- ja rahoitusmallien kehittämisessä.

Vaikka suurin osa työstä tapahtuu tällä hetkellä kulissien takana, tavoitteemme on selkeä: rakentaa malli, jossa maatalouden ympäristöhyödyt voivat synnyttää sekä mitattavia ympäristövaikutuksia että uutta elinvoimaa, investointeja ja kilpailukykyä Kanta-Hämeeseen.

Kirjoittaja: Anastasia Kanervisto, johtava asiantuntija, kansainvälistyminen ja kasvu, Linnan Kehitys Oy

Artikkelin kuva: Martina Motzbäuchel @maaseutuverkosto

---

Agrimpact-hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitavat nykyisin Sisä-Suomen ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukset.